Aningaasat ABC-at

Taarsersuut

Taarsigassarsisimalluni akiitsut millisikkumallugit akilersuinerit taarsersuutinik taaneqartarput.

Taarsersuutitaqanngitsut

Taarsersuutitaqanngitsumik taaneqartarput taarsigassarsiat akilersornerini piffimmi aalajangersimasumi ernianik taamaallaat akiliigallartitsinerit (realkreditlåniuppallu aamma taakkununnga akiliutinik). Taamaammat taarsigassarsiat taarsersuutitaqanngitsut taarsersuutitaqanngitsumik akiliinerup nalaani akikinnerusarput.

Ernianik akiliutinillu taamaallaat akilersuiguit akiitsutit nikinnavianngillat. Taamaammat taarsersuutitaqanngitsumik akiliiffik qaangiuppat akiitsuit taarsersornissaannut piffissaliussaq sivikinnerussaaq.

Aktiat

Aningaasaatitit arlaatigut aningaasaliissutigerusukkukkit aktianik pisineq periarfissaavoq. Aktiamik pisiguit suliffeqarfik aktiamik pilersitsisoq piginneqataaffigilissavat – aktianik piginneqatigiiffimmik aamma taaneqartarpoq.

Aktianik pisilluni aningaasaliinermi annerpaamik annaaneqarsinnaasut tassaapput aktiat pisiarisat nalingat, iluanaarutigineqarsinnaasut killeqanngillat.

Akiligassanik piffissalersukkanik akilersuineq

Akiligassanik piffissalersukkanik akilersuineq qallunaatut amortisationimik taaneqartarpoq.

Ullut aningaaseriviup ammaffii

Ullut aningaaseriviup ammaffii bankdagimik taaneqartarput. Ulluinnaat tamangajaasa ammasarpugut. Taamaallaat isumaqatigiissutit malillugit aalajangersimasunik sulinngiffeqartarpugut, soorlu juunip 21.-ni, decembarip 24.-ni kiisalu decembarip 31.-ni. Aningaaserivinnit allanit nunanillu allanit nuussinermi ilaannikkut ullut aningaaseriviup ammaffii ataaseq marlulluunniit qaangiukkaangata aatsaat ikisimasarput.

Salliutitaq

Salliutitaq tassaavoq illit toquguit soraarnermusiassaraluannik inuunermulluunniit sillimmasersimaninnit aningaasarsiassaraluannik tigusisussaq.

BIC-kode

BIC-kode nunanut allanut nuussinermi atorneqartarpoq, naalisagaavoq tassaalluni ‘Bank Identifier Code’. BIC-kode bankip sorliuneranik takutitsisuuvoq, 8-nit 11-nut kisitsisitaqartarpoq. BIC-kode aamma SWIFT-adressemik taaneqartarpoq.

BankNordikip BIC-kodea/SWIFT-adressea nittartakkatta naqqani allassimavoq.

Bidragssats

Bidragssats tassaavoq realkredit atorlugu taarsigassarsinermi akiliut. Taarsigassarsiat illuutip nalinganut naleqqiullugit qanoq annertutiginerat, taarsigassarsiallu suussusaat naapertorlugu bidragssatsip annertussusaa naatsorsorneqartarpoq.

Boligkredit

Boligkredit tassaapput akiliutigeriaannagassatut atukkiussat illuutinnik qularnaallisaaserneqarsimasut. Akiliutigeriaannagassatut atukkiussanut allanut naleqqiullugu erniakinnerugajupput. Illuutip nalingata 80%-iata tungaanut atorsinnaavutit, sumullu atussanerlugit nammineq aalajangissavat.

Ugguuna boligkredit paasisaqarfiginerusinnaavat

Brutto/netto

Naatsumik oqaatigalugu brutto tassaavoq ilanngaatissat ilanngaatigineqarsimatinnagit aningaasat amerlassusaat, nettolu tassaalluni ilanngaatissat ilanngaatigereernerini amerlassusaat. Akissarsianut tunngatillugu akileraarutit peertinnagit akissarsiat bruttolønimik taaneqartarput, kiisalu akileraarutit peereerlugit kontonnut nakkartut nettoløniullutik.

BS-betaling

Betalingsservice aqqutigalugu akiliinerit BS-betalingimik taaneqartarput. Tassaasinnaapput ineqarnermut, arlaannut ilaasortaanermut imaluunniit mobiltelefonimut akiliutit Betalingsservicemut nalunaarsorsimasat.

Akiligassatit Netbankikkut Betalingsservicemut nalunaarsortissinnaavatit, nalunaarsuineq aamma suliffeqarfik akiliiffissaq attavigalugu bankimiluunniit Betalingsservicemut nalunaarsortissinnaavat. Nalunaarsuinermi akiligassami paasissutissat allassimasut ilaatigut ukuusut atussavatit: PBS-nr., debitorgruppenummer, kundenummer.

Akiligassaq akilerneqartussanngorpat aningaasat kontomit nalunaarsortissimasannit nammineq ilanngaassutigineqassaapput.

Missingersuusiaq

Missingersuusiaq tassaavoq isertitat aningaasartuutillu ataatsimut takujumallugit allattorneqarnerat. Nalinginnaanerpaavoq ukiumut ataatsimut missingersuusiorneq.

Nammineq aningaasaqarnerit missingersuusiarisinnaavat, taamaasillutit assersuutigalugu isertitatit aningaasartuutinnit amerlanerunersut paasiniarsinnaavat. Isertitat tassaapput akissarsiat, soraarnermusiat, ilinniarnermusiat, meeqqanut tapisiat il.il.; aningaasartuutillu tassaallutik ineqarnermut, sillimmasiinermut, kiassarnermut, assigiinngitsunut ilaasortaanermut allanullu akiliutit.

CIBOR

Copenhagen Inter Bank Offered Rate (CIBOR) kisitsisaavoq ernianik piviusuunngitsunik, ernianik naatsorsuinermi aallaaviusartunik takutitsisoq. Ullut tamaasa Danmarkimit bankit angisuut arfineq-marluk imminnut aningaasanik atukkiissasuugunik qanoq erniaqartitsiniarnerlutik aalajangiisarput, tassuunalu CIBOR ullut tamaasa aalajangerneqartarpoq. Nalinginnaasumik taarsigassarsinermi akiliutigineqartarpoq CIBOR + procentialuit.

CITA

Copenhagen Interbank Tomorrow/Next Average (CITA) CIBOR-itulli ernianik naatsorsuinermi kisitsisaavoq. Danmarkimi bankit angisuut arfineq-marluk ullormut taarsigassarsisitsisimaneri naapertorlugit naatsorsorneqartarpoq. CITA 2013-imili ernianik naatsorsuinermi CIBOR-imut ilaliullugu atorneqalerpoq.

Debitorrente

Ukiumoortumik erniat tassungalu ilanngullugit erniat erniarisinnaasaat debitorrentemik taaneqartarput, ulluinnarni aamma erniat nalinganik taaneqartarput. Debitorrentep naatsorsornerani erniat erniaat ilanngunneqartarmata ukiumut ernialiinerit amerlanerugaangata debitorrente annertunerugajuttarpoq. Taarsigassarsinermi aningaasartuutit allat naatsorsuinermi tamatumani ilanngunneqarneq ajorput, soorlu assersuutigalugu pilersitsinermi akiliut.

Dekort

Ileqqaakkanut kontoqarlutit piumasaqaatitai eqquutsinnagit aningaasanik tigusinermi ilanngaaffigineqarneq dekortimik taaneqartarpoq. Assersuutigalugu aningaasat ukioq ataaseq kontomiittussatut aalajangiussimagukkit. Ukioq suli qaangiutinngitsoq tigusiniaruit tigusavit nalingi malillugit procentinik aalajangersimasunik akiliisinneqassaatit – allatut oqaatigalugu dekortimik akiliisinneqassaatit.

Isertitat atoriaannaat

Akileraarutit akilereerlugit isertitannit sinneruttut isertitanik atoriaannarnik taaneqartarput.

Pigisanik aalaakkaasunik qularnaveeqqutiliaq

Pigisanik qularnaveeqqusiissut piginnittup nammineerluni pilersittarpaa. Tassa imaappoq piginnittoq qularnaveeqqusiivigineqartuullunilu qularnaveeqqusiisuussaaq. Taarsigassarsinermi krediteqarnermilu pigisanik qularnaveeqqusiissut isumannaallisaatitut atorneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu banki pigisanik qularnaveeqqusiissummi underpanteqartinneqarsinnaavoq.

Aningaaserivimmut attaveqarneq

Bankimi atukkatit tamarmik ataatsimut isigalugit aningaaserivimmut attaveqarnermik taaneqartarput – kontot, taarsigassarsiat, akiitsut il.il. Aningaaserivimmut attaveqarnermik nuussineq – engagementsoverførsel – tassaavoq aningaaserivimmi atugarisat tamarmik ataatsikkut bankimit bankimut allamut nuunneqarnerat.

FI-kort

FI-kort naalisagaavoq isumaqarluni “Fælles Indbetalingskort”. Girokortitulli aningaaserivinni, netbankini allakkerivinnilu tamani akiliissutitut atorneqartarpoq. FI-kortini atugaanerpaasoq tassaavoq 71, girokortinilu 04 atugaanerpaalluni.

Pisuussutit

Aningaasaatit pigisallu nalillit katinneri pisuussutinik taaneqarput. Tassunga ilanngunneqartarput pigisat aalaakkaasut, pappialat nalillit, aningaaserivinnilu uninngasuutit.

Aningaaserivimmi niuerutigisavit annertussusaat

Aningaaserivimmi niuerutigisavit annertussusaat aamma aningaaserivimmi kontut pigisavit tamakkerlugit katinneratut taaneqartarpoq. Ilaatigut tassunga ilaapput kontut, taarsigassarsiat, kreditit il.il.

Aningaaserivimmi niuerutigisavit annertussusaa annertuneruppat, aningaaserivimmi atuisutut pitsaaqutinut Nordik-imut ilanngukkuit erniassatit pitsaanerussapput, aningaasartuutit annikinnerussapput, kiffartuussinerillu akeqanngitsut amerlanerussallutik.

Friværdi – akiitsut saniatigut nali

Inigisat pigigukku (illu, inissiaq, piginneqatigiilluni illuut, illuararluunniit), taava akiitsuutivit saniatigut nalinga friværdimik taaneqartarpoq.

Assersuutigalugu inigisat 2 mio. kr.-inik naleqarpat, ineqarnermullu taarsigassarsiavit nalingat 1,8 mio. kr.-iulluni, taava akiitsut saniatigut nalinga (friværdi) 200.000 kr.-iussaaq.

Gældsfaktor

Gældsfaktor tassaavoq inoqutigiit ataatsimut akiitsui inoqutigiit ukiumut isertitaanut akileraaruserneqarsimanngitsunut agguarneqarnerat. BankNordikimi innersuussutigivarput pigisannik angerlarsimaffeqanngikkuit gældsfaktorip 1 qaangersimassanngikkaa. Illuuteqaruit inissiaateqaruilluunniit gældsfaktor 3-miippat aningaasaqarnerit ajunngitsutut nalilerneqassaaq, piginneqatigiillunilu inissiaateqaruit gældsfaktor 2 naammaginassalluni.

Taarsigassarsiat atsiorneqarnerminni angissusiat

Taarsigassarsiat atsiorneqarnerminni angissusiata naatsorsorneqarnerani ilaasarput taarsigassarsiat tigusassartaat (aningaasat taarsigassarsiariniakkat nalingi), pilersitsinermi aningaasartuutit kiisalu aningaasat nalikillinerisigut annaasat.

IBAN-nr.

International Bank Account Number nunanut allanut atatillugu aningaasanik nuussinerni atorneqartarpoq. IBAN-normu pingaarnertut nunani EU-p iluaniittuni atorneqartarpoq, avataaniittunilli aamma ilaatigut atorneqartarluni. IBAN-normu bankip BIC-kodeanik ilalerlugu atorneqartarpoq.

IBAN-normut netbankinni takusinnaavat: "Kontooversigt" takuuk, tassanilu konto qinerlugu. Kontop taassuma IBAN-normua paasiniarukku qulaatungaaniittoq "Kontovilkår" iserfigissavat.

Maalaarut

Kortigisannik tigusisoqarsimappat naammagittaalliorlutit maalaaruteqarsinnaavutit. Assersuutigalugu tigusinermik ilisarinngisannik malugisaqaruit, tigusinerluunniit arlaat akuerisinnaanngikkukku.

Pisiniarfik pisiffigisat nammineq attavigalugu tigusineq atorunnaarsinniarsareqqaassavat. Annerpaamik sapaatip akunneri marluk qaangiuppata isumaqatigiissimanngikkussi maalaaruteqassaatit.

Immersugassamik immersuinikkut naammassineqartarpoq, immersuinermilu aningaasanik tigusinerit sorliit maalaarutiginerlugit allassavat.

Peqatigiiffiit aningaasaliisartut

Aningaasaleerusukkuit peqatigiiffiit aningaasaliisartut aqqutigalugit tamanna pisinnaavoq. Peqatigiiffinni taamaattuni aningaasaliinermik ilisimasaqarluartut aningaasaatitit isumagissavaat, aningaasaliisut allat aningaasaataannut ilanngullugit puljemut ataatsimut kattullugit aningaasaliissutigineqassapput.

Aningaasat puljemut ataatsimut kattunneritigut aningaasat annikikkaluarpataluunniit aningaasaliinernut assigiinngitsunut siammartinneqarsinnaassapput (soorlu aktianut obligationinullu), nunani assigiinngitsuni, sammisanullu assigiinngitsunut.

Akiliutigeriaannagassatut atukkiussat - kassekredit

Aningaasarsianut konto kontoluunniit alla akiliutigeriaannagassatut atukkiussaqartissinnaavat. Assersuutigalugu 25.000 kr.-p nalinganut akiliutigeriaannagassatut atorsimaguit kontonnit 25.000 kr.-t tungaanut sippuisinnaavutit – sippuinerulli nalinganit taamaallaat ernialersorneqassallutit.

KontoKig

KontoKig Netbankimut nalinginnaasumut eqqaanarpoq, pisinnaasai annikinneruinnarlutik. KontoKig atorlugu aningaasanik nuussisinnaanngilatit akiligassanillu akiliisinnaanak, taamaattorli periarfissatit arlaqarput. Ilaatigut periarfissat ukuupput:

Kontonni uninngasuutit pisimasullu takusinnaavatit
Toqqorsiviutivit imai, pisimasut, kiisalu pappialat nalillit nalingat takusinnaavatit
Bankimit allakkat nalunaarutillu atuarsinnaavatit
Banki allaffigisinnaavat
Allagaatit filillu bankimut nassiussinnaavatit (isumannaatsumik, kryptererneqartillugit)
Beskedservicemut isumaqatigiissusiorsinnaavutit

KontoKig qarasaasiakkut, tabletikkut kiisalu mobiltelefonikkut atorneqarsinnaavoq. Internetimut attaveqarnissat taamaallaat pisariaqarpoq.

Pappialat nalillit aningaasalluunniit nalingat / Kurs

Aningaasaliinermi, illusinermi, nunanilu assigiinngitsuni aningaasat eqqartornerini aningaasat allalluunniit nalingat eqqartorneqartarpoq, qallunaatut kursimik taaneqartartoq. Soorlu ”aktiap nalinga”, ”realkreditimik taarsigassarsiat nalingat”, imaluunniit ”svenskit kroneutaasa nalingat”.

Taamatut oqarneq isumaqarpoq aktiamik, taarsigassarsianik, svenskilluunniit kroneannik pisiniaruit qanoq akeqassanersoq.

Limit

Limit isumaqarpoq ”killiliussaq”, aningaaserinerullu silarsuaani kortit akiliutit akiliutigeriaannagassatullu atukkiussat eqqartornerini atorneqarajulluni:

Kortit akiliutit atuinermut killiliussaqarsinnaasarput, soorlu ullormut qanoq annertutigisumik tigusisinnaaninnik. Taanna limitimik taaneqartarpoq
Akiliutigeriaannagassatut atukkiussatit limiteqarsinnaapput, tassa atukkiussani qanoq annertutigisumik tigusisinnaaneq

Ullut 30-t ingerlaneranni / Løbende 30 dage

”Ullut 30-t ingerlaneranni” imaluunniit ullut maliinnartut 30-t ingerlaneranni piffik aningaaserinermi ilaanni atorneqartarpoq. Assersuutigalugu kortit akiliutit pillugit paasissutissani ullut 30-t ingerlaneranni aningaasat qanoq amerlatigisut atorneqarsinnaanerat killeqarsinnaasarpoq.

Assersuutigalugu imaappat ”ullut 30-t ingerlaneranni annerpaamik 15.000 kr.”-inik atuisinnaaguit, taava qaammatip 1.-ni kortinnik 2.000 kr.-inik tigusiguit ullut tulliuttut 29-t ingerlaneranni katillugit 13.000 kr.-inik tigusisinnaatitaassaatit.

Akilersuinerup sivisussusaa / Løbetid

Taaguut ”akilersuinerup sivisussusaa” piffimmik aalajangiinermi atorneqartarpoq. Assersuutigalugu taarsigassarsiguit taarsigassarsininnit akilersuinerpit naammassinissaata tungaanut piffissaq ”akilersuinerup sivisussusaanik” taaneqartarpoq.

Obligationit

Aningaasaleerusukkuit obligationinik pisineq periarfissaavoq. Obligationinik pisineq allatut nassuiarlugu tassaavoq obligationinik pilersuisumut aningaasanik atukkiussineq, taamaammallu ullup killiliussap tungaanut ernianik, akiliutinik, immaqalu iluanaarutinik pissarsisarneq.

Provenu

Provenu isumaqarpoq isertitat imaluunniit iluanaarutit. Tassaasinnaapput illuutit tunisimagukku isertitatit. Taarsigassarsianut atatillugu “låneprovenu” ilaannikkut takussaasarpoq, tassani taarsigassarsinermi aningaasat tigusatit pineqartarput.
Låneprovenu kalaallisut taarsigassarsiat tigusassartaanik taasarpavut.

Provision

Provision tassaavoq atuisup sullinneqarnerminut akiliutaa. Provision ataasiarluni akiliutigisassaasinnaavoq, soorlu taarsigassarsinermi realkreditimilluunniit taarsigassarsinermi. Amerlanertigut taarsigassarsiat amerlassusaat naapertorlugu procentinngorlugu naatsorsorneqartarpoq. Ilaanneeriarluni provisionimik akiliillattaartinneqarsinnaasarput, ass. kreditinut qularnaveeqqutinullu atatillugu.

Erniat annerpaaffissaat / Renteloft

Erniat annerpaaffissaqartikkaanni erniat qaffariarsinnaanerat killilerneqartarpoq.

Erniat annerpaaffissaat realkreditimik taarsigassarsinermi atugaagajuttarpoq. Erniat qaffariartorneranni illersuutissatut piffimmi aalajangersimasumi erniat annerpaaffissaqartillugit killilerneqarsinnaasarput, ukiut 5-10-kkaarlugit taamatut killilerneqarajuttarput.

Aningaasat nammineq atorsinnaasat

Aningaasat nammineq atorsinnaasat tassaapput aningaasartuutit aalajangersimasut akilereeraangakkit aningaasat sinneruttartut. Aningaasartuutit aalajangersimasut tassaasinnaapput illumik attartornermut, kallerup inneranut, telefoneqarnermullu akit, il.il. – aningaasartuutit aalajangersimasut Betalingsservice aqqutigalugu akilerneqarajuttarput.

Eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinermut akiliut / Tinglysningsafgift

Eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinermi pisinnaatitaaffiit pisortatigoortumik nalunaarsorneqartarput. Ass. illusiguit piginnittuunermut uppernarsaat eqqartuussivikkoortumik nalunaarsorneqarpat aatsaat piginnittuunerit uppernarsarneqassaaq.

Pisinnaatitaaffik sunaluunniit eqqartuussivikkoortumik nalunaarsortinniaraanni nalunaarsorneqarnissaanut naalagaaffimmut akiliummik akileeqqaassaatit, taava eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuineq pisinnaassaaq. Akiliut taanna qallunaatut tinglysningsafgiftimik taaneqartarpoq.

Akilersuut

Taarsigassarsisimallutit ullormi akiliiffigisartakkanni akiliutigisartakkat akilersuummik taaneqartarpoq. Akilersuummi erniat taarsersuutillu ilaapput.

ÅOP

ÅOP tassaavoq ukiumoortumik aningaasartuutit procentinngornerat. Taarsigassarsianut aningaasanulluunniit pisassanut atatillugu akiliutit, erniat aningaasartuutillu allat ÅOP-mik naatsorsuinermi atorneqartarput.
ÅOP atorlugu taarsigassarsiassat aningaasalluunniit pisassat sanilliussinnaavatit – taarsigassarsiat erniaqanngikkaluarlutik allanik aningaasartuutitaqarsinnaasarput ÅOP-mut qaffassaataasunik.

Aamma takukkit

Nordik

Atuinermut taarsigassarsiat

Meeraqarluni inuuneq

Danmarkimi ilinniarneq

Uatsinni periarfissatit paasisaqarfiginerorusuppigit?